Tämä jakso on urheiluvanhemmuuden kunnianpalautus. Vieraana on hämeenlinnalainen toimittaja ja tietokirjailija Juha Kauppinen. Kauppinen on entinen urheilija ja salibandyä pelaavien poikien isä, joka on myös valmentanut poikiaan vuosien ajan. Kauppisen mielestä isän ja valmentajan roolien erillään pitäminen on olennaista. ”On tosi tärkeetä, että ei ole kotona valmentaja”, Kauppinen sanoo.
Junioriurheilijoiden vanhemmista puhutaan usein negatiiviseen sävyyn kaukalon laidalla huutajina, ja siksi tämä Dadpodin jakso on urheiluvanhemmuuden kunnianpalautus. Vieraana on hämeenlinnalainen toimittaja ja tietokirjailija Juha Kauppinen. Kauppinen on entinen urheilija ja salibandyä pelaavien poikien isä, joka on myös valmentanut poikiaan vuosien ajan.
Kauppisen mielestä isän ja valmentajan roolien erillään pitäminen on olennaista.
”On tosi tärkeetä, että ei ole kotona valmentaja”, Kauppinen sanoo.
”Me ollaan oltu jossain kovissa peleissä ja turnauksissa ja mä muistan monia tilanteita, että oon sanonu illan viimeiseksi, että mä oon sun isä. Sä riität mulle tasan sellaisena kuin sä olet.”
Vanhempien rooli lapsen harrastamisessa on tärkeä, mutta Kauppisen mielestä liiallinen puuttuminen harrastukseen voi aiheuttaa lapselle paineita. Harrastuksen on saatava olla lapsen oma juttu. Sellainen oli aikoinaan myös amerikkalainen jalkapallo Kauppiselle, joka pelasi lajia Suomen ylimmällä sarjatasolla.
”Mä olen ihan hirveen kilpailullinen ihminen”, Kauppinen sanoo.